Töitä

Pari päivää on tullut taukoa bloggaamiseen erinäisten kiireiden takia, mutta täällä sitä taas kirjoitellaan.

Olin torstai aamuna lähdössä treenaamaan kun puhelin soi ja esimies kysyi pääsisinkö muutamaksi tunniksi töihin. Kymmenen yli kahdeksan sitten jo leimasin itseni sisään työpaikalle ja aloitin hommat. Aika hektinen aamupäivä ja kun menin sitten kysymään, että vieläkö apuani tarvitaan siinä kahdentoista aikoihin esimies kysyi josko voisin kasata ja käydä jakamassa muutaman kerrostalon postit. Epäilin osasinkohan mitään taloja jakaa kun edellisestä jakokerrasta on jo lähes puoli vuotta ja sen jälkeen viime syksynä on kaikki reitit mennyt ihan uusiksi. Sanoi, että on kuulemma ihan helpot heittää joten kasasin ja lajittelin ensin kaikki postit jonka jälkeen pakkasin ne pyörään ja poljin matkaan. Eihän siinä kovin kauan mennyt, en vain ollut varautunut millään tavalla siihen, että minut laitetaan jakamaan joten ei ollut edes kunnon kenkiä tai takkia mukana, mutta talot oli ihan siinä lähellä onneksi. En edes kunnolla tiennyt, että missä tarkalleen ottaen nämä talot sijaitsevat, mutta kyllä ne sitten aika helposti löytyi ja sisäänkin pääsin avaimia hetken arpoessani melko äkkiä. Tulin reitiltä takaisin yhden aikoihin ja lähdin samantien sitten kotiin, olinhan mielestäni jo tehnyt ihan sopivan pituisen päivän, toivottavasti perästä ei vaan kuulu, että oisit voinut vielä tehdä sen tai tämän. Yhtäkään esimiestä ei näkynyt missään siinä vaiheessa kun lähdin reitille tai kun tulin takaisinkaan. Kotiin tultuani vaihdoin vain nopeasti hiihtovaatteisiin ja lähdin treenaamaan. Ladut oli ihan hyvässä / kohtalaisessa kunnossa, mutta edellispäivän loistokkuus siitä hommasta puuttui. Ei hirveän hankala toisaalta analysoida mikä siinä meni niin päin mäntyjä, mutta kun ei edes töissä ehtinyt kunnolla syömään niin eihän sitä voi jaksaa ja toisaalta sääkään ei ollut mitenkään optimaalinen nanosuksille.

Eilen, perjantaina, en luvannut mennä töihin vaikka kovasti pyysivätkin. Eilen oli nimittäin syyslukukauden viimeinen seminaari ja piti esitellä oma kurssiportfolio. Neljä tuntia kestäneen tilaisuuden jälkeen painelin suoraan ladulle, mutta torstain tapaan sää ei ollut sopiva nanoille. Ensimmäiset 6km hiihdin tosin isän voideltavilla suksilla, mutta päätin kuitenkin kokeilla nanoja kun nekin auton perässä olivat. Eron huomasi välittömästi, mutta en viitsinyt palata takaisin taas autolle vaihtamaan vaan sinnikkäästi vedin niillä sitten loppuun asti. Meno oli tahmeaa, ei oikein jaksanut, mutta nyt on ollut melko rankka viikko monella tavalla joten ei kai se niin ihme olekaan.

Tänään, lauantaina, aurinko paistaa varmaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna (ainakin mitä muistan nähneeni), mutta suksille en tänään lähde. Täytyy vähän kerätä voimia huomiselle. Tarkoitus on myös vähän huoltaa suksia...yhdet vanhat alppisukset on esimerkiksi hieman kolotäytön tarpeessa... (kumma kyllä?!?). Aamun olen tässä viimeistellyt tiistaina puolustettua kurssin lopputyötä minkä aion tänään palauttaa lopullisena versiona. Ensi viikolla ei tarvitse opiskella sitten yhtään joten lupasin mennä töihin ma-pe ja hiihtää iltapäivät. Kivaa eikö? Rankkaa ainakin... toivoisin melkeen, että olen vain sisähommissa koko viikon, ei nimittäin nappaa hirveästi lähteä tuonna liukastelemaan hirveän painavan postipyörän kanssa ja vetämään sitä (kirjaimellisesti) perässäni... mutta sen näkee sitten.

Palaan bloggailemaan päivän edetessä taas, nyt on pakko lähteä nauttimaan hieman tuosta auringonpaisteesta ja kauppaankin pitäsii ehtiä.

// M